Politiikka

KHO linjasi EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskeluoikeudesta avioerossa

Korkein hallinto-oikeus on antanut ennakkopäätöksen, joka koskee Euroopan unionin kansalaisen perheenjäsenen oikeutta pysyvään oleskeluun Suomessa avioeron jälkeen. Oikeus ratkaisi tapauksessa, milloin kolmannen maan kansalaisen oleskeluoikeus säilyy liiton päätyttyä.

Uutismaa·
KHO linjasi EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskeluoikeudesta avioerossa
Kuvituskuva: tekoälyn luoma

Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi tuoreessa ratkaisussaan ehdoista, joiden perusteella Euroopan unionin ulkopuolisen maan kansalainen voi säilyttää oleskeluoikeutensa Suomessa avioeron jälkeen. Tapauksessa tarkasteltiin, oliko henkilölle ehtinyt muodostua pysyvä oleskeluoikeus viiden vuoden yhtäjaksoisen oleskelun perusteella ennen avioliiton päättymistä.

Ratkaisun keskiössä oli kysymys siitä, katsotaanko oleskelun olleen laillista myös niiltä ajanjaksoilta, jolloin unionin kansalaisena pidetty puoliso ei täyttänyt kaikkia oleskeluoikeuden edellytyksiä, kuten taloudellista itsepäisyyttä. Oikeus arvioi, vaikuttavatko puolison tilanteen muutokset takautuvasti perheenjäsenen kertyneeseen oleskeluaikaan.

KHO katsoi päätöksessään, että perheenjäsenen oleskeluoikeuden säilyminen avioerotilanteessa edellyttää tiettyjen kriteerien täyttymistä, jotka on määritelty ulkomaalaislaissa ja EU:n vapaan liikkuvuuden direktiivissä. Näihin kuuluvat muun muassa avioliiton kesto ja perheenjäsenen oma asema työmarkkinoilla tai riittävät varat.

Päätöksellä on merkitystä soveltamiskäytäntöön tilanteissa, joissa kolmannen maan kansalaisen oikeus oleskella maassa on sidoksissa unionin kansalaisen liikkumisovapauteen. Ratkaisu selventää viranomaisten velvollisuutta tutkia oleskelun jatkuvuutta ja laillisuutta osana pysyvän oleskeluoikeuden muodostumista.