Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) arvioitavana oli tapaus, jossa henkilö oli saanut vanhemmiltaan 270 000 euroa vuonna 2018. Varojen siirrosta oli laadittu velkakirja, jonka mukaan kyseessä oli koroton laina. Sopimukseen sisältyi takaisinmaksusuunnitelma, joka ulottui vuoteen 2045 saakka.

Oikeus kiinnitti huomiota takaisinmaksuajan pituuteen ja lyhennysten aikatauluun. Suunnitelman mukaan ensimmäinen 1 000 euron lyhennys oli määrä suorittaa vasta vuonna 2022, eli yli kolme vuotta varojen siirron jälkeen. Lainaa oli tarkoitus lyhentää yhteensä vain 19 750 euroa vuoden 2026 alkuun mennessä, vaikka alkuperäinen summa oli 270 000 euroa.

Lainan saajan bruttotulot olivat verovuosina 2018–2020 vaihdelleet 75 000 ja 110 000 euron välillä. Henkilö ilmoitti vuoden 2026 alussa lyhentäneensä lainaa suunnitelman mukaisesti noin 20 000 eurolla. Tapauksessa tarkasteltiin, voitiinko järjestelyä pitää tosiasiallisena lainana vai oliko kyseessä verotettava lahja.

Verotuskäytännössä takaisinmaksusuunnitelman uskottavuus on keskeinen tekijä arvioitaessa, onko kyseessä laina vai lahja. KHO:n päätös toimii ennakkopäätöksenä siitä, miten pitkiä maksuaikoja ja takaisinmaksun lykkäämistä arvioidaan perheenjäsenten välisissä rahoitusjärjestelyissä.