Keskustajärjestöt vastustavat maksullisia väyliä korkeakoulututkintoihin
Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat vastustavat hallituksen esitystä maksullisen tutkintokoulutuksen lisäämisestä avoimessa korkeakouluopetuksessa. Järjestöt vaativat tiedotteessaan tutkintojen säilyttämistä maksuttomina ja aloituspaikkojen lisäämistä julkisella rahoituksella.

Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat kritisoivat tiedotteessaan hallituksen suunnitelmia lisätä maksullista tutkintokoulutusta avoimen korkeakouluopetuksen kautta. Järjestöjen mukaan ehdotus asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan varallisuuden perusteella.
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Aapeli Rytkönen toteaa tiedotteessa, että koulutustason nostaminen vaatii saavutettavuuden parantamista maksumuurien rakentamisen sijaan. Rytkösen mukaan tutkinnon ostaminen ei ole kestävä ratkaisu opiskelupaikkapulaan.
Järjestöt viittaavat OECD:n tilastoihin, joiden mukaan Suomen matala korkeakoulutustaso johtuu ensisijaisesti rajallisesta aloituspaikkojen määrästä. Vuonna 2024 vain 43 prosenttia 18–24-vuotiaista ensihakijoista sai opiskelupaikan.
Keskustanuorten puheenjohtaja Milla Veteläinen korostaa, että maksuttomuus on suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon kulmakivi. Hänen mukaansa mahdollisuus tutkintoon ei saisi riippua yksilön tai perheen taloudellisesta tilanteesta.
Järjestöt vaativat hallitukselta pysyvää ja pitkäjänteistä rahoitusta aloituspaikkojen lisäämiseen kertaluonteisten panostusten sijaan. Tiedotteen mukaan jatkuvaa oppimista tulisi edistää työelämälähtöisillä osaamiskokonaisuuksilla ja lyhyttutkinnoilla sen sijaan, että kokonaisia tutkintoja muutetaan maksullisiksi.
Suomen virallisena tavoitteena on nostaa 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Keskustajärjestöjen mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää julkisia investointeja osaamiseen myös vaikeassa taloustilanteessa.