Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa tutkimuksessa selvitettiin insuliiniresistenssin vaikutuksia aivoterveyteen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa seurattiin osallistujia useiden vuosikymmenten ajan, mikä mahdollisti keski-iässä mitattujen arvojen vertaamisen myöhemmällä iällä todettuihin kognitiivisiin muutoksiin.

Insuliiniresistenssi tarkoittaa tilaa, jossa elimistön solut eivät vastaa insuliiniin normaalilla tavalla, mikä nostaa verensokeritasoja. Ilmiö on keskeinen tekijä tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä. Tutkijoiden mukaan tässä tutkimuksessa havaittu yhteys säilyi, vaikka analyysissa huomioitiin muita tekijöitä, kuten lihavuus, verenpaine ja kolesterolitasot.

Tulokset osoittivat, että henkilöillä, joilla oli korkea insuliiniresistenssi keski-iässä, oli suurempi riski suoriutua heikommin muistia ja toiminnanohjausta mittaavista testeistä myöhemmin elämässä. Tutkijoiden mukaan tulokset tukevat hypoteesia, jonka mukaan sokeriaineenvaihdunnan häiriöt voivat vaikuttaa Alzheimerin taudin kaltaisten muistisairauksien syntyprosesseihin.

Tutkimusryhmä korostaa, että verensokeritasapainon hallinta jo keski-iässä voi olla merkittävä tekijä muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Tutkimuksen mukaan elintavoilla, jotka parantavat insuliiniherkkyyttä, saattaa olla suoraa vaikutusta aivojen terveyden säilymiseen ikääntyessä.

Tutkimus julkaistiin Journal of Alzheimer’s Disease -tiedelehdessä. Aineisto perustuu laajaan seurantatutkimukseen, jossa on yhdistetty kliiniset mittaukset ja rekisteritiedot usean vuosikymmenen ajalta.