Keravan vahvuudeksi elinvoimavertailussa nousi erityisesti vapaiden liiketilojen vähäinen määrä. Kaupungin keskustassa tyhjien liiketilojen osuus on 7,8 prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo, joka on 11 prosenttia. Myös keskustan kaupallinen tiiviys arvioitiin hyväksi.

Elinvoimalaskenta analysoi keskustojen vetovoimaa mittaamalla liiketilojen käyttöastetta sekä yritysten määrää suhteessa pinta-alaan. Laskennan mukaan elinvoimaa kasvattavat erityisesti viikonloppuisin avoinna olevat liikkeet ja ravintolat. Keravan kaupallinen tiiviysluku oli 2,25, kun vertailun mediaani oli 2,59.

Keravan kaupungin elinkeinojohtaja Ippa Hertzberg kertoo tiedotteessa, että tulos antaa tukea kaupungin strategialle kehittää keskustaa kävelykadun ympärille. Kaupunki tavoittelee keskustan uudistamisella palvelujen vahvistamista ja uusia mahdollisuuksia sekä yritystoiminnalle että asumiselle.

Elinvoimavertailussa oli tänä vuonna mukana 29 suomalaista kaupunkia, jotka olivat tilanneet kyseisen selvityksen. Keravan edelle tuloksissa sijoittuivat muun muassa Tampere, Helsinki, Turku ja Porvoo. Elinvoimalaskentamenetelmä on ollut käytössä vuodesta 2011 lähtien.