Kehittyville maille 695 miljoonan dollarin tuki otsonikerroksen suojeluun
Montrealin pöytäkirjan osapuolikokous on päättänyt lähes 700 miljoonan dollarin rahoituksesta kehittyvien maiden ilmastotoimiin vuosina 2027–2029. Ruandan Kigalissa järjestetyssä kokouksessa sovittu summa on aiempaa pienempi rahoittajamaiden talousvaikeuksien vuoksi.
Montrealin pöytäkirjan 38. osapuolikokous päättyi marraskuun alussa Ruandan Kigalissa. Kokouksessa sovittiin 695 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tuesta kehittyville maille kolmivuotiskaudelle 2027–2029. Rahoituksen tavoitteena on auttaa maita vähentämään voimakkaina kasvihuonekaasuina tunnettujen HFC-yhdisteiden eli fluorihiilivetyjen tuotantoa ja käyttöä.
Vaikka maat sitoutuivat jatkamaan ilmastotoimia, sovittu rahoitustaso on lähes kolmanneksen pienempi kuin nykyisellä kaudella. Tiedotteen mukaan laskun taustalla on useiden rahoittajamaiden heikentynyt taloustilanne. Suomen maksuosuus monenväliseen otsonirahastoon (MLF) on jatkossa noin 850 000 dollaria vuodessa.
Kokouksessa keskityttiin erityisesti vuonna 2016 solmitun Kigalin muutoksen toimeenpanoon. Kyseisellä sopimuksella Montrealin pöytäkirjan sääntelyyn lisättiin fluorihiilivedyt, joita on käytetty otsonikerrosta heikentävien aineiden korvaajina. Arvioiden mukaan Kigalin muutoksen täysimääräinen toteuttaminen voi ehkäistä maapallon keskilämpötilan nousua noin 0,4–0,5 astetta vuoteen 2100 mennessä.
Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Eeva Nurmen mukaan tehty rahoituspäätös on osoitus kansainvälisestä sitoutumisesta sopimuksen toimeenpanoon taloudellisesti haastavista ajoista huolimatta. Montrealin pöytäkirja on ainoa ympäristösopimus, jonka kaikki maailman maat ovat ratifioineet.
Alun perin vuonna 1987 allekirjoitettu Montrealin pöytäkirja luotiin suojelemaan otsonikerrosta heikentäviltä aineilta. Nykyisin se toimii myös keskeisenä välineenä ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se rajoittaa tehokkaasti lämpenemistä aiheuttavien kemikaalien kauppaa ja kulutusta.