Helsingin yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kaupunkiympäristön vaikutusta ihmisen mikrobistoon. Tutkimuksessa havaittiin, että leikkipuistojen pintamateriaalit, kuten keinotekoiset kumimatot, sekä aktiivisesti hoidetut viheralueet muokkaavat lasten ihon ja hengitysteiden bakteeriyhteisöjä.

Ympäristön saasteilla on tutkimuksen mukaan merkitystä mikrobiston koostumukselle. Havaintojen perusteella jo verrattain pienet saastepitoisuudet voivat muuttaa lasten mikrobistoa. Tämä puolestaan saattaa vaikuttaa immuunijärjestelmän kehittymiseen ja terveyteen.

Tutkimuksessa vertailtiin lasten altistumista erilaisissa kaupunkiympäristöissä. Tiedotteen mukaan monipuolinen luontokosketus on yhteydessä terveempään mikrobistoon, kun taas kaupungistuminen ja keinotekoiset materiaalit karsivat mikrobiston monimuotoisuutta.

Tulokset korostavat kaupunkisuunnittelun merkitystä kansanterveyden kannalta. Tutkijat esittävät, että kaupunkiympäristöjen mikrobiston huomioiminen voisi auttaa ehkäisemään immuunivälitteisten sairauksien yleistymistä tulevaisuudessa.