Kaupunkikeskustojen elinvoimaluku laski Suomessa keskimäärin 3,75 prosenttia kolmen vuoden tarkastelujaksolla, selviää Elävät Kaupunkikeskustat ry:n ja muiden toimijoiden tuottamasta selvityksestä. Samaan aikaan tyhjien liiketilojen osuus nousi 11 prosenttiin.

Kehitys on eriytynyt voimakkaasti kaupunkien koon mukaan. Suuret kaupungit, kuten Helsinki, Tampere ja Turku, ovat pystyneet säilyttämään vetovoimansa paremmin, kun taas pienemmissä keskuksissa liiketilojen tyhjentyminen on ollut silmiinpistävämpää. Selvityksen mukaan ero suurten ja pienten kaupunkien välillä on kasvanut entisestään.

Elinvoiman heikkenemisen taustalla nähdään vähittäiskaupan rakennemuutos ja ostovoiman siirtyminen verkkokauppaan sekä kaupunkikeskusten ulkopuolisiin kauppakeskuksiin. Myös etätyön vakiintuminen on vaikuttanut keskustojen palveluiden kysyntään, kun työssäkäyvien määrä viikonloppujen ulkopuolella on vähentynyt.

Analyysissä todetaan, että asuminen ja ravintolapalvelut korvaavat osittain perinteisen kivijalkakaupan jättämää aukkoa kaupunkien ydinalueilla. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden merkitys korostuu keskustojen tulevaisuudessa, kun pelkkä kaupallinen tarjonta ei enää riitä ylläpitämään entistä vilkkautta.

Elinvoimaluku on laskettu vertailemalla yritysten aukioloaikoja, liiketilojen käyttöastetta ja tarjonnan monipuolisuutta. Tiedotteen mukaan nyt havaittu trendi vaatii kaupungeilta uusia strategioita keskustojen kehittämiseen, jotta tilojen käyttöaste saadaan pidettyä vakaana pienten ja keskisuurten kaupunkien alueilla.