Kasvihuoneala vaatii ennakoitavuutta ja energiatuen jatkamista hallitusohjelmaan
Kauppapuutarhaliitto vaatii seuraavalta hallitukselta toimia kotimaisen kasvihuoneviljelyn kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Järjestö julkaisi tiistaina kahdeksan tavoitetta, jotka keskittyvät muun muassa energiapolitiikkaan, työvoiman saatavuuteen ja investointien edellytyksiin.
Kauppapuutarhaliitto on julkaissut kahdeksan hallitusohjelmatavoitetta vaalikaudelle 2027–2031. Järjestö korostaa, että päätöksenteossa on tunnistettava ympärivuotisen kasvihuonetuotannon merkitys Suomen ruokaturvalle ja työllisyydelle. Liiton mukaan alan vuosittainen arvo Suomessa on noin 430 miljoonaa euroa, ja se työllistää suoraan noin 2 280 henkilötyövuotta.
Keskeisimpiä tavoitteita ovat energian saatavuuden ja kohtuullisen hinnan turvaaminen sekä kasvihuoneviljelyn säilyttäminen alemmassa sähköveroluokassa. Liitto perustelee vaatimusta energian suurella osuudella tuotantokustannuksista. Lisäksi järjestö esittää investointitukien jatkuvuutta, byrokratian keventämistä sekä kotimaisen kasvuturpeen ja kasvinsuojeluaineiden saatavuuden varmistamista.
Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes toteaa tiedotteessa, että ala tarvitsee ennakoitavan toimintaympäristön investointien mahdollistamiseksi. Remeksen mukaan kotimainen tuotanto on osa kansallista huoltovarmuutta, ja sen heikentyminen lisäisi riippuvuutta tuonnista kansainvälisten toimitusketjujen häiriöalttiina aikana.
Tiedotteen mukaan alalla tuotetaan vuosittain lähes 100 miljoonaa kiloa kasvihuonevihanneksia. Järjestö katsoo, että tuotannon edellytysten heikentäminen Suomessa voisi johtaa tuotannon siirtymiseen maihin, joissa ympäristö- ja tuotantostandardit ovat alhaisemmat. Tavoitteiden tarkoituksena on varmistaa alan yritysten kilpailukyky suhteessa muihin EU-maihin ja EU:n ulkopuoliseen tuontiin.