Furuholm korostaa jättämässään kysymyksessä, että pelkästään työllisyys- ja koulutustoimilla ei pystytä ratkaisemaan ongelmaa, joka juontaa juurensa usein syvemmälle sosiaalisiin ja terveydellisiin tekijöihin. Suomessa arvioidaan olevan noin 50 000 nuorta miestä, jotka ovat tällä hetkellä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Tilastojen ulkopuolelle jää lisäksi joukko nuoria, kärsivät sosiaalisesta vetäytymisestä.

Kansanedustaja nostaa esiin erityisesti yksinäisyyden ja mielenterveysongelmat, jotka vaikeuttavat nuorten miesten kiinnittymistä yhteiskuntaan. Hänen mukaansa palvelujärjestelmä ei tällä hetkellä tavoita tehokkaasti niitä, jotka ovat ehtineet eristäytyä kotiinsa. Tiedotteen mukaan ilmiö on laaja ja vaatii moniammatillisia toimenpiteitä uudenlaisten matalan kynnyksen palveluiden muodossa.

Hallitukselta tivataan vastauksia siihen, mihin toimiin se aikoo ryhtyä nuorten miesten hyvinvoinnin parantamiseksi ja syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi. Furuholm painottaa, että ilman uusia resursseja ja panostuksia ennaltaehkäisevään työhön, syrjäytymisen inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset tulevat kasvamaan merkittävästi.

Valtakunnallinen keskustelu nuorten hyvinvoinnista on korostunut viime aikoina, kun tutkimukset ovat osoittaneet nuorten miesten kokeman pahoinvoinnin ja turvattomuuden lisääntyneen. Kirjallinen kysymys velvoittaa asianomaisen ministerin vastaamaan kansanedustajan huoleen ja esittelemään hallituksen suunnitelmat asian korjaamiseksi.