Muut

Kansainväliset opiskelijat kaipaavat enemmän tukea työllistymiseen ja kielen oppimiseen

Tuoreen Student Academic Journey 2026 -selvityksen mukaan kansainväliset opiskelijat kärsivät Suomessa erityisesti taloudellisista huolista ja vaikeuksista integroitua työelämään. Neljä suomalaista ammattikorkeakoulua aloittaa yhteistyön tukeakseen opiskelijoiden jaksamista ja kielen oppimista.

Uutismaa·
Kansainväliset opiskelijat kaipaavat enemmän tukea työllistymiseen ja kielen oppimiseen
Kuva: STT Info – Uusimmat tiedotteet · Alkuperäinen lähde

Student Academic Journey 2026 -selvityksen mukaan kansainväliset opiskelijat arvostavat Suomessa erityisesti opetuksen laatua ja turvallista ympäristöä. Tästä huolimatta monet kokevat merkittäviä arjen haasteita, jotka vaikuttavat opintojen etenemiseen. Kyselyyn vastanneiden mukaan suurimmat huolenaiheet liittyvät suomen kielen taitoon, taloudelliseen tilanteeseen ja työllistymismahdollisuuksiin valmistumisen jälkeen.

Selvityksen perusteella opiskelijoiden kokema yksinäisyys ja heikko kuuluminen suomalaiseen yhteiskuntaan ovat keskeisiä esteitä integroitumiselle. Tiedotteen mukaan moni opiskelija toivoo vahvempaa tukea erityisesti opintojen alkuvaiheessa ja työelämään siirtymisessä. Myös asumiseen ja toimeentuloon liittyvät epävarmuustekijät kuormittavat opiskelijoiden henkistä jaksamista.

Neljä suomalaista korkeakoulua, ammattikorkeakoulu Arcada, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), aikovat kehittää tukipalveluitaan tutkimustulosten pohjalta. Korkeakoulujen tavoitteena on parantaa kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvointia ja edistää heidän jäämistään Suomeen valmistumisen jälkeen.

Tiedotteen mukaan yhteistyöhankkeessa keskitytään erityisesti kielenopetuksen vahvistamiseen ja työelämäyhteyksien rakentamiseen. Korkeakoulut katsovat, että kansainvälisten osaajien saaminen suomalaisille työmarkkinoille edellyttää nykyistä monipuolisempaa tukea sekä oppilaitoksilta että elinkeinoelämältä. Juurisyyanalyysia hyödynnetään uusien palvelumallien luomisessa vuoteen 2026 mennessä.