Kansainvälinen tutkijaryhmä on käynnistänyt NAVIS-nimisen tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää Andes-viruksen tartuntatapoja, itämisaikoja ja immuunivasteita. Tutkimus seuraa altistuneita henkilöitä pitkällä aikavälillä. Hankkeeseen osallistuu asiantuntijoita ja instituutioita 21 maasta, muun muassa Yhdysvalloista, Britanniasta, Saksasta ja useista muista Euroopan maista.

Tutkimus käynnistettiin MV Hondius -risteilyalukseen kytkeytyneen hantavirusepidemian jälkeen. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan aloite osoittaa, kuinka kansainväliset tutkimusvalmiusjärjestelmät voidaan aktivoida nopeasti terveyskriisien aikana. Hankkeen tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista aineistoa, jota voidaan hyödyntää testien, hoitojen ja rokotteiden kehittämisessä.

Hankkeessa käytetään Hospital Germans Trias i Pujol -sairaalan kehittämää tutkimusprotokollaa. Teknisenä alustana toimii ISARIC-verkosto, joka mahdollistaa standardoidun tiedonkeruun tartuntatautiepidemioiden aikana. Koordinoinnista vastaa Britanniassa toimiva Hantavirus Collaborative Open Research Consortium (CORC) yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa.

WHO:n päätyutkija Sylvie Briand korostaa tiedotteessa, että tieteellisen tiedon keruun on oltava osa välitöntä kriisinhallintaa. Briandin mukaan tulevissa epidemioissa tulisi tukeutua jo olemassa oleviin tutkimusjärjestelmiin sen sijaan, että niitä ryhdytään rakentamaan vasta kriisin puhjettua. Aloite on osa WHO:n laajempaa toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään vahvistamaan tutkimusvalmiutta ennen uusien pandemioiden syntymistä.