Kansainvälinen hintakilpailu ja tuotannon keskittyminen uhkaavat lääkkeiden saatavuutta
Kansainvälisen lääkehuollon keskittyminen ja hintakilpailu vaarantavat lääkkeiden saatavuuden Suomessa. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti riippuvuus aasialaisesta tuotannosta ja Yhdysvaltain muuttuva hintapolitiikka luovat epävarmuutta huoltovarmuuteen.
Kustannustehokkuuden tavoittelu on tehnyt kansainvälisestä lääkehuollosta alttiin häiriöille. Lääkehuollon ja huoltovarmuuden työelämäprofessori Risto Kanerva Helsingin yliopistosta arvioi Yliopisto-lehdessä, että hintakilpailu on johtanut tuotannon keskittymiseen Aasiaan, erityisesti Kiinaan ja Intiaan.
Yli 90 prosenttia Euroopan unionin kriittisiksi luokittelemista lääkkeistä on rinnakkaislääkkeitä, joiden patenttisuoja on päättynyt. Näiden lääkkeiden tuotantoketjut ovat pitkiä, ja yhdenkin tehtaan ongelmat voivat aiheuttaa laajoja markkinahäiriöitä. Esimerkiksi tietyissä keuhkokuumeen hoidossa käytettävissä antibiooteissa ollaan vahvasti riippuvaisia kiinalaisista tehtaista.
Suomen markkina-asema on kansainvälisesti pieni, sillä maa muodostaa vain noin 0,3 prosenttia maailman lääkemarkkinoista. Kanervan mukaan tämä voi vaikuttaa lääkkeiden saatavuuteen poikkeustilanteissa, sillä pieni markkina-alue ei ole suurille yhtiöille taloudellisesti merkittävä. Suomessa huoltovarmuutta turvataan velvoitevarastoinnilla, jota koskeva lakimuutos on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Lääkkeiden saatavuuteen heijastuu myös Yhdysvaltain muuttuva hintapolitiikka. Donald Trumpin ajama malli pyrkii sitomaan lääkkeiden hinnat Yhdysvalloissa muiden maiden alhaisimpiin hintoihin. Kanerva arvioi, että tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa lääkeyhtiöt jättävät uusia lääkkeitä tuomatta pienille ja edullisen hintatason markkinoille suojellakseen hintatasoaan Yhdysvalloissa.
Vaikka Euroopan unionissa on keskusteltu lääketuotannon palauttamisesta maanosaan, byrokratia ja korkeat tuotantokustannukset hidastavat kehitystä. Toistaiseksi EU ei ole tukenut tuotantoa taloudellisesti samassa mitassa kuin esimerkiksi Kiina, mikä ylläpitää riippuvuutta Aasian tuotannosta.