Julkisten hankintojen 38 miljardin euron markkinan suuruus herättää keskustelua
Keskustelu julkisten hankintojen todellisesta markkina-arvosta on noussut keskiöön hankintalain uudistuksen yhteydessä. Arvostelijoiden mukaan hallituksen ja etujärjestöjen käyttämä 38 miljardin euron summa on huomattavasti suurempi kuin se osuus markkinasta, johon uusi laki tosiasiassa vaikuttaa.
Julkisten hankintojen kokonaisarvona pidettyä 38 miljardin euron summaa käytetään usein perusteena hankintalain uudistamisen tärkeydelle. Arvostelijoiden mukaan luku antaa kuitenkin liian suuren kuvan niistä markkinoista, joihin uuden lain uskotaan vaikuttavan.
Julkisten hankintojen neuvontayksikön ja useiden asiantuntijoiden mukaan merkittävä osa 38 miljardin euron kokonaisarvosta koostuu sellaisista menoista, jotka eivät ole avoimen kilpailun piirissä. Näitä ovat esimerkiksi sisäiset hankinnat, vuokrat sekä tietyt sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin hankintalain säädökset eivät täysimääräisesti päde.
Keskustelu korostuu nyt, kun hallitus ja työministeri Matias Marttinen ajavat muutoksia, joiden tavoitteena on helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä mukaan kilpailutuksiin. Kriitikoiden mukaan 38 miljardin euron korostaminen antaa virheellisen kuvan siitä, kuinka suuren taloudellisen hyödyn lakiuudistus voi todellisuudessa tuottaa.
Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja lisätä kilpailua. Mikäli markkinoiden todellinen koko on merkittävästi ilmoitettua pienempi, saattavat myös uudistukselta odotetut dynaamiset vaikutukset ja säästöt jäädä ennakoitua vähäisemmiksi.
Lakiuudistuksen valmistelu jatkuu, ja siinä pyritään löytämään tasapaino hankintamenettelyjen sujuvuuden ja avoimen kilpailun välillä. Samaan aikaan keskustelu hankintojen tilastoinnista ja todellisesta arvosta jatkuu asiantuntijapiireissä.