Jatkuva kasvatus ylläpitää metsän monimuotoisuutta ja rakennetta
Jatkuva kasvatus nähdään keskeisenä keinona metsien luontaisen monimuotoisuuden säilyttämisessä. Maaseudun Tulevaisuuden lukijakirjoituksessa korostetaan, että menetelmä turvaa ekosysteemin vakauden perinteistä jaksollista kasvatusta paremmin.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsää käsitellään poiminta- ja pienaukkohakkuilla, jolloin metsäpeite säilyy jatkuvasti. Menetelmän kannattajien mukaan tämä turvaa metsän monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden, kuten eri-ikäisen puuston ja lahopuun, säilymisen.
Keskustelu metsänhoitomenetelmistä on käynyt aktiivisena, kun metsätalouden vaikutukset luontokatoon ja hiilinieluihin ovat nousseet julkiseen keskiöön. Jaksollinen eli tasaikäisrakenteinen kasvatus perustuu avohakkuisiin, jolloin metsän kierto alkaa alusta. Jatkuvassa kasvatuksessa metsän uusiutuminen tapahtuu luontaisesti olemassa olevan puuston alle.
Tiedotteen mukaan aito jatkuva kasvatus poikkeaa säästöpuiden jättämiseen perustuvista sekamenetelmistä siinä, että metsän ekosysteemiä ei katkaista missään vaiheessa. Tämä tarjoaa vakaamman elinympäristön monille metsälajeille, jotka kärsivät avohakkuiden aiheuttamista rajuista olosuhteiden muutoksista.
Metsänomistajien kiinnostus jatkuvaa kasvatusta kohtaan on kasvanut viime vuosina. Menetelmän etuina pidetään monimuotoisuuden lisäksi muun muassa maisema-arvojen säilymistä sekä uudistamiskustannusten, kuten taimien istutuksen ja maanmuokkauksen, puuttumista. Hakkuiden taloudellinen kannattavuus riippuu kuitenkin kohteesta ja metsän lähtötilanteesta.