Suomalaiset ja ruotsalaiset kalastus- ja ympäristöjärjestöt sekä tutkijat ovat osallistuneet Fisheries for the Future -työpajaan, jossa etsittiin ratkaisuja Itämeren silakkakiistojen ratkaisemiseksi. Toimijoiden mukaan nykyinen keskustelu on ollut polarisoitunutta, ja eri osapuolten välinen suora vuoropuhelu on toistaiseksi ollut vähäistä.

Järjestöt esittävät, että EU-jäsenmaiden tulisi pyytää Kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta (ICES) selvitystä kalastuskiintiöiden kehittämisestä monivuotisiksi. Tiedotteen mukaan vakaammat kiintiöt lisäisivät alan ennustettavuutta ja tukisivat silakkakantojen elpymistä, kun vuosittainen vaihtelu pienenisi.

Työpajassa korostettiin tarvetta siirtyä ekosysteemilähtöiseen kanta-arviointiin. WWF Suomen johtavan kalastuksen asiantuntijan Matti Ovaskan mukaan silakkakantoihin vaikuttavat monet tekijät, kuten veden laatu, ravintoverkkojen muutokset ja ilmastonmuutos. Vi Svenska Fiskare -järjestö puolestaan vaatii, että hylkeiden ja merimetsojen saalistus huomioidaan kalastusneuvonannossa nykyistä tarkemmin.

Osallistujat esittävät myös Pohjanlahden hallinnollisen aluejaon uudistamista siten, että Selkämeri ja Perämeri erotettaisiin omiksi säätelyalueikseen. Ehdotus perustuu kalojen geneettisiin eroihin ja vaelluskäyttäytymiseen. Lisäksi suunnitteilla on vuoropuhelun jatkaminen mahdollisista määräaikaisista rauhoitusalueista Selkämerellä.

Hankkeessa on mukana muun muassa Suomen Ammattikalastajaliitto, WWF Suomi ja useita ruotsalaisia kalastusjärjestöjä. Projektin rahoituksesta vastaa Ålandsbankenin Itämeriprojekti. Seuraavana askeleena osallistujat suosittelevat Suomen ja Ruotsin yhteistä alueellista hanketta Pohjanlahdella.