Järjestö esittää Suomeen kansallista tuki- ja liikuntaelinstrategiaa
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry esittää Suomeen uutta kansallista strategiaa tuki- ja liikuntaelinongelmien torjumiseksi. Ehdotuksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja hillitä terveydenhuollon kasvavia kustannuksia.
Tiistaina julkaistu Kansallinen TULE-ohjelma 2026–2030 esittää Suomeen uutta kansallista tuki- ja liikuntaelinterveysstrategiaa sekä erillistä ehkäisyohjelmaa. Ohjelman kokoamista koordinoineen Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n mukaan toimet ovat välttämättömiä väestön toimintakyvyn turvaamiseksi ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten hallitsemiseksi.
Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat mielenterveyden häiriöiden ohella merkittävimpiä työkyvyttömyyden aiheuttajia Suomessa. Liiton mukaan ongelmista koituu vuosittain noin 3,7 miljoonaa Kelan korvaamaa sairauspäivää, mikä vastaa 12 000 henkilötyövuoden menetystä. Lisäksi jopa 15 prosenttia avoterveydenhuollon lääkärikäynneistä liittyy tuki- ja liikuntaelinvaivoihin.
Ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja, emeritusprofessori Jaro Karppinen korostaa, että väestön fyysinen toimintakyky on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Karppisen mukaan tutkittuun tietoon perustuvat ratkaisut on vietävä käytäntöön nykyistä järjestelmällisemmin inhimillisen kärsimyksen ja palveluiden kuormituksen vähentämiseksi.
Ohjelma ehdottaa kymmentä ratkaisua, joihin kuuluvat muun muassa ennaltaehkäisyn vahvistaminen kaikissa ikäryhmissä, oikea-aikainen kuntoutus sekä yhtenäiset kansalliset mittarit hoidon vaikuttavuuden seuraamiseksi. Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen huomauttaa, että nykyisin toimet ovat liian hajanaisia ja alueelliset erot suuria.
Tiedotteen mukaan ratkaisut eivät välttämättä vaadi lisärahoitusta, vaan kyse on resurssien uudelleen kohdentamisesta ja toimivien käytäntöjen levittämisestä. Tavoitteena on tukea eduskuntapuolueiden yhteistä linjausta, jonka mukaan suomalaisten fyysistä toimintakykyä pyritään parantamaan 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.
Ohjelman laatimiseen on osallistunut asiantuntijoita muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) sekä Työterveyslaitoksesta. Ohjelma on suunnattu erityisesti valtakunnallisille päättäjille ja hyvinvointialueille.