Keskustelu tekoälyn ympärillä on painottunut pitkälti teknologian tuomiin tuottavuushyötyihin ja tehtävien automatisointiin. Krohnin mukaan julkisessa keskustelussa lasketaan säästettyjä työtunteja ja arvioidaan, kuinka paljon pienemmällä henkilöstömäärällä voidaan saavuttaa entistä suurempia tuloksia.

Krohn kuitenkin huomauttaa, että pelkkä tehokkuuden lisääminen ei ole itseisarvo. Hänen mukaansa on jäänyt vähemmälle huomiolle kysymys siitä, mitä ihmisten vapautuvalla ajalla on tarkoitus tehdä ja miten se kanavoidaan yhteiskunnallisesti merkitykselliseen käyttöön.

Tekoälykehityksen seurauksena syntyvää vapaa-aikaa tai työn muutosta tulisi tarkastella laajemmin kuin vain taloudellisena säästönä. Krohn esittää, ettei vapautuva aika muutu automaattisesti arvoksi tai hyvinvoinniksi ilman tietoista suuntaamista.

Keskustelun pitäisikin laajentua pelkistä teknisistä ja taloudellisista mittareista kohti inhimillistä ja kulttuurista näkökulmaa. Tiedotteen mukaan tekoälyn murros vaatii yhteiskunnalta pohdintaa siitä, mihin voimavaroja käytetään, kun perinteiset rutiinitehtävät vähenevät.