Hyvinvointialueiden vuokratyömenot laskivat merkittävästi
Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Valtiovarainministeriön mukaan vuokratyöhön käytetty rahamäärä on pudonnut tammi–syyskuussa viidenneksellä edellisvuodesta.
Valtiovarainministeriön tuoreiden lukujen mukaan hyvinvointialueiden vuokratyömenot tammi–syyskuussa laskivat 20 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuodesta 2024 laskettuna vuokratyöhön käytetty rahamäärä on pudonnut alle puoleen. Nykyisin vuokratyön osuus hyvinvointialueiden kokonaismenoisista on alle kaksi prosenttia.
Valtiovarainministeriön johtavan asiantuntijan Juri Matinheikin mukaan alueet ovat ryhtyneet määrätietoisiin toimiin kustannusten hillitsemiseksi. Matinheikki toteaa tiedotteessa, että vuokratyövoiman käyttö oli hyvinvointialueiden aloitusvaiheessa vuonna 2023 paikoin hallitsematonta. Kysynnän kasvu nosti työn hintaa, mutta kilpailutukset ja parantunut talouskuri ovat nyt laskeneet hintoja.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on lopettanut lääkäreiden vuokraamisen kokonaan. Hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkydön mukaan omien virkalääkärien käyttö on huomattavasti edullisempaa ja tukee organisaation sisäistä osaamista paremmin. Alue on onnistunut rekrytoinneissaan kehittämällä työnantajakuvaansa ja sisäisiä rakenteitaan.
Vaikka yleissuuntaus on laskeva, Kainuun ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla vuokratyön käyttö on kasvanut. Esimerkiksi Kainuussa vuokratyöhön käytettiin alkuvuonna yli 8 miljoonaa euroa, mikä on kaksi miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kainuun hyvinvointialueen johtaja Sami Mäenpää selittää eroa syrjäisemmän sijainnin ja lääkärien kaupungistumiskehityksen aiheuttamilla rekrytointivaikeuksilla.