Huoli lähimaaseudun valokuituyhteyksistä kasvaa Kuntamarkkinoilla
Kuntapäättäjät ja tietoliikennealan toimijat ovat huolissaan valokuituverkkojen rakentamisen hidastumisesta taajamien ulkopuolella. Erityisesti taajamien ja harvaan asutun maaseudun väliin jäävä vyöhyke uhkaa jäädä ilman nopeita yhteyksiä nykyisten tukimallien puutteiden vuoksi.
Valokuituyhtiö Valoo kertoo Kuntamarkkinoiden keskustelujen perusteella, että huoli digitaalisesta eriarvoisuudesta on kasvanut. Erityiseksi ongelmakohdaksi on noussut niin kutsuttu lähimaaseutu, joka sijaitsee taajamien ja varsinaisen harvaan asutetun maaseudun välissä.
Yhtiön mukaan näille alueille valokuituverkon rakentaminen ei ole markkinaehtoisesti kannattavaa alhaisen asukastiheyden vuoksi. Samanaikaisesti alueet jäävät usein nykyisten valtiontukiohjelmien ulkopuolelle, sillä ne eivät täytä syrjäisimmille seuduille asetettuja kriteerejä.
Valoon edustaja Vesa Kemppaisen mukaan laajakaistaverkkojen kattavuus uhkaa jäädä puutteelliseksi ilman uusia rahoitusmalleja. Yhtiö katsoo, että tietoliikenneyhteyksillä on suora vaikutus alueiden taloudelliseen elinvoimaan. Laskelmien mukaan 2 000 kotitalouden ja 50 yrityksen alueella valokuitu voi kasvattaa osto- ja elinvoimaa lähes kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Kuntapäättäjien ja verkkoyhtiöiden välisissä keskusteluissa on esitetty toiveita tiiviimmästä yhteistyöstä. Tiedotteen mukaan lähimaaseudun rakentaminen edellyttää uudenlaisia ratkaisuja, joissa hyödynnetään sekä julkista että yksityistä rahoitusta nykyistä joustavammin.
Valoo on kotimainen valokuituyhtiö, joka rakentaa ja ylläpitää tietoliikenneverkkoja eri puolella Suomea. Yhtiön mukaan sen tunnettuus on kasvanut, ja monet kuluttajat tiedustelevat suoraan kuituyhteyksien saatavuutta omille asuinalueilleen.