Ruokaviraston raportin mukaan hukkakauran saastuttama peltoala on noussut 440 250 hehtaariin. Tämä vastaa 19,6 prosenttia koko Suomen peltopinta-alasta. Vaikka kokonaisala kasvoi, kaikkein vakavimpien saastuntojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla noin 16 000 hehtaarissa.

Valvonta ulottui vuoden 2025 aikana 1 675 tilalle, mikä on hieman yli neljä prosenttia kaikista aktiivitiloista. Valvonnan kattavuus säilyi ennallaan, vaikka aktiivisten maatilojen kokonaismäärä laski. ELY-keskukset ylittivät asetetut valvontatavoitteensa muun muassa satelliittivalvonnan laadunvarmistustarkastusten yhteydessä.

Vuoden aikana viranomaiset testasivat uutta paikkatietosovellusta hukkakaurasaastuntojen kirjaamiseen. Ruokavirasto arvioi sovelluksen käyttökelpoiseksi ja aikoo jatkaa digitaalisten työkalujen kehittämistä valvontatyön tueksi. Tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä ja tehostaa tiedonkeruuta.

Suurin osa valvonnasta suoritetaan kuntien yhteistoiminta-alueilla, jotka vastaavat myös torjuntatoimenpiteiden määräämisestä. Viime vuonna vakavasti saastuneille lohkoille laadittiin 80 uutta monivuotista torjuntasuunnitelmaa. Toisen vuoden tarkastuksissa peräti 93 prosenttia lohkoista todettiin puhtaiksi, jolloin ne voitiin poistaa hukkakaurarekisteristä.

Hukkakauran valvonta perustuu lainsäädäntöön, jonka tarkoituksena on varmistaa kasvintuotannon laatu ja ruoantuotannon turvallisuus. Rehuvalvonnan osalta tarkastettiin 33 näytettä, joista yhdestäkään ei löytynyt hukkakauraa.