Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisemassa raportissa todetaan, että hiilirajamekanismin laajentaminen epäsuoriin päästöihin vähentäisi jonkin verran tuontia maista, jotka eivät kuulu päästökaupan piiriin. Tuonti reagoi muutokseen selvityksen mukaan voimakkaimmin alumiinisektorilla.

Suomessa kustannuspaineet kohdistuvat raportin mukaan erityisesti rauta- ja terässektoriin. Myös näitä materiaaleja hyödyntävät toimialat, kuten rakennusala ja konepajateollisuus, saattavat kohdata hinnan nousua, vaikka suoran tuonnin muutokset olisivat näillä aloilla maltillisia.

Selvityksessä tarkasteltiin eri skenaarioita mekanismin vaikutuksista. Vaikka kustannukset nousevat, raportissa arvioidaan, ettei laajennus vaaranna merkittävästi Suomen teollisuuden yleistä kilpailukykyä. Tämä johtuu osittain siitä, että vastaavat kustannusvaikutukset koskevat laajasti koko Euroopan unionin aluetta.

Hiilirajamekanismin tarkoituksena on estää hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä maihin, joissa on löysempi ilmastopolitiikka. Mekanismi asettaa tuontituotteille hinnan, joka vastaa EU:n sisäisen päästökaupan kustannuksia. Epäsuorat päästöt tarkoittavat tässä yhteydessä tuotannossa käytetyn sähkön ja lämmön tuottamisesta syntyneitä päästöjä.