Herneen viljelyala ylitti 50 000 hehtaaria vilja-alan pienentyessä
Suomalainen peltoviljely on kokenut merkittävän rakennemuutoksen vuonna 2026, kun herneen viljelyala on noussut yli 50 000 hehtaariin. Samalla viljakasvien pinta-ala on laskenut seitsemällä prosentilla. Muutoksesta keskusteltiin perjantaina MTK:n peltokasviseminaarissa Helsingissä.
Suomen peltojen viljelyvarmuus ja tuotantosuunnat ovat murroksessa. Vuonna 2026 viljakasvien viljelyala pieneni noin seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun viljelijät siirtyivät kasvattamaan enemmän valkuais- ja öljykasveja.
Erityisen merkittävää kasvu on ollut herneen kohdalla, jonka viljelypinta-ala ylitti 50 000 hehtaarin rajan. Muutoksen taustalla on tarve monipuolistaa viljelykiertoa ja vastata kotimaisen kasvivalkuaisen kysyntään.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK korosti perjantaina Helsingissä järjestetyssä peltokasviseminaarissa, että tuotantosuunnan muutosten rinnalla on varmistettava viljelyn taloudellinen kestävyys. Järjestön mukaan peltokasvituotannon kannattavuus vaatii konkreettisia toimia, jotta viljelijät voivat investoida tulevaisuuteen.
Seminaariin osallistui yli 200 viljelijää keskustelemaan alan näkymistä. MTK:n mukaan peltoviljelyn kannattavuuden parantaminen on välttämätöntä koko ruokajärjestelmän huoltovarmuuden kannalta. Järjestö esittää, että markkinoiden toimivuutta ja tukijärjestelmiä on kehitettävä tukemaan uusia viljelykasveja.