Hallitus ja Häkkänen saivat eduskunnan luottamuksen Lähi-idän politiikassa
Eduskunta on antanut luottamuksensa sekä hallituksen Lähi-idän politiikalle että puolustusministeri Antti Häkkäselle, kertovat Yle ja Demari. Opposition arvostelu on kohdistunut hallituksen viestien johdonmukaisuuteen ja Häkkäsen Israelin-vierailuun.
Luottamusta mitattiin kahdessa erillisessä äänestyksessä. Demarin mukaan eduskunta äänesti ensin puolustusministeri Antti Häkkäsen luottamuksesta, jonka vihreät ja vasemmistoliitto olivat kyseenalaistaneet. Häkkänen sai luottamuksen äänin 114–61. Hallituksen koko Lähi-idän politiikkaa koskeva äänestys päättyi niin ikään luottamuksen säilymiseen, mutta ero oli Demarin mukaan pienempi kuin puolustusministeriä koskevassa äänestyksessä.
Ylen mukaan puolueiden kritiikin kohteena on ollut muun muassa Häkkäsen vierailu Israelissa. Äänestyksissä käsiteltiin siten sekä yksittäisen ministerin toimintaa että hallituksen laajempaa ulkopoliittista linjaa Lähi-idässä. Molemmissa tapauksissa eduskunnan enemmistö asettui luottamuksen kannalle, vaikka opposition esittämät epäluottamuksen perusteet koskivat eri kokonaisuuksia: ministerin toimintaa ja koko hallituksen politiikkaa.
SDP perusteli hallitukselle esittämäänsä epäluottamusta Lähi-idän politiikan epäjohdonmukaisuudella, kertoo Lapin Kansa. Pääoppositiopuolueen arvion mukaan hallituksen toisistaan poikkeavat viestit heikentävät Suomen kansainvälistä uskottavuutta. Kyse on SDP:n esittämästä poliittisesta arviosta. Demarin mukaan juuri SDP:n esityksen pohjalta eduskunta otti kantaa koko hallituksen Lähi-idän politiikkaan, ei pelkästään Häkkäsen toimintaan.
Äänestystulokset erottavat toisistaan opposition arvostelun ja sen saaman parlamentaarisen kannatuksen. Häkkäsen toimintaa koskenut epäluottamus ei saanut enemmistöä, eikä myöskään SDP:n hallitukseen kohdistama esitys johtanut luottamuksen menettämiseen. Yle ja Demari kertovat molempien luottamuksen säilyneen. Demarin ilmoittama 114–61-tulos koskee nimenomaan Häkkästä, eikä sitä pidä sekoittaa hallituksen politiikkaa koskevan äänestyksen tulokseen.
Erillisenä Suomea ja Israelia koskevana uutisena Yle ja Ilta-Sanomat kertovat ruotsalaisen yleisradioyhtiön SVT:n tiedoista Israelin puolustusvoimissa palvelevista suomalaisista. Ylen välittämän tiedon mukaan heitä on 62. Ilta-Sanomat kertoo lukumäärän olevan peräisin Israelin puolustusvoimilta. Molempien medioiden uutisten taustalla on siis sama SVT:n tieto, ei kaksi toisistaan riippumatonta selvitystä.
SVT käsittelee aihetta uudessa dokumentissaan. Ylen mukaan siinä haastatellaan yhtä Gazan sotaan osallistunutta Pohjoismaan kansalaista. Annetuista tiedoista ei käy ilmi, minkä Pohjoismaan kansalainen haastateltava on. Haastattelua ei siten voi kuvata suomalaisen kertomukseksi Gazan sodasta pelkästään sillä perusteella, että dokumentista uutisoidaan myös suomalaisia koskevan lukumäärän yhteydessä.
Israelin puolustusvoimissa palvelevien suomalaisten määrä ja Gazan sotaan osallistuneen henkilön haastattelu ovat myös eri tietoja. Palveluksessa olevien 62 suomalaisen lukumäärä ei sellaisenaan kerro, kuinka moni heistä on osallistunut Gazan sotaan. Uutisissa esitettyä kokonaismäärää ei näin ollen voi käyttää suomalaisten Gazan sotaan osallistumisen lukuna.