Talous

Hali varoittaa työterveyshuollon purkamisen kalliista seurauksista

Hyvinvointiala Hali ry vastustaa ehdotuksia työterveyshuollon sairaanhoidon purkamisesta ja siirtämisestä julkisen terveydenhuollon vastuulle. Järjestön mukaan muutos jättäisi yli miljardin euron aukon terveydenhuollon rahoitukseen ja pidentäisi hoitojonoja.

Uutismaa·
Hali varoittaa työterveyshuollon purkamisen kalliista seurauksista
Kuva: ePressi – Kaikki tiedotteet · Alkuperäinen lähde

Hyvinvointiala Hali ry varoittaa, että työterveyshuollon sairaanhoidon siirto julkiseen terveydenhuoltoon kuormittaisi entisestään hyvinvointialueiden palveluita ilman vastaavaa rahoitusta. Järjestö muistuttaa, että työnantajat sijoittavat työterveyshuoltoon vuosittain yli miljardi euroa omaa rahaansa, joka ei siirtyisi palvelujen mukana julkiselle sektorille.

Työterveyshuollon piirissä on noin 2,1 miljoonaa työntekijää, mikä vastaa 92:ta prosenttia suomalaisista palkansaajista. Halin mukaan työterveyshuollossa lääkärille pääsee usein samana päivänä, kun taas julkisessa perusterveydenhuollossa yli puolet potilaista odottaa hoitoa yli kaksi viikkoa.

Halin mukaan työnantajien maksaman sairaanhoidon purkaminen lisäisi potilaiden määrää julkisissa palveluissa, mutta rahoituspohja karkaisi. Työterveyshuollon kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 1,5–1,7 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta työnantajien suora rahoitus on yli miljardi euroa, ja loppuosa koostuu työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamista sairausvakuutusmaksuista.

Halin terveyspalvelujohtaja Emma Kajander korostaa tiedotteessa, että työterveyshuollon etuna on hoidon jatkuvuus ja työkyvyn ongelmien varhainen tunnistaminen. Työterveyshuollon hoidon jatkuvuutta mittaava indeksi on tilastojen valossa selvästi korkeampi kuin julkisessa terveydenhuollossa.

Järjestön teettämän Verian-kansalaiskyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista vastustaa työssäkäyvien sairaanhoidon siirtämistä terveyskeskuksiin. Siirtoa kannatti kyselyssä 17 prosenttia vastaajista. Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoman mukaan nykyinen monikanavainen rahoitus tuo Suomeen merkittävää lisärahoitusta ja hoitokapasiteettia, jota tulisi hyödyntää purkamisen sijaan.