Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 200 000 FinnGen-tutkimukseen osallistuneen suomalaisen tietoja. Tulokset osoittivat, että riskisuluvun avulla voidaan tunnistaa ne henkilöt, joilla on jopa kymmenkertainen riski sairastua glaukoomaan verrattuna matalan riskin ryhmään.

Menetelmän toimivuutta aletaan nyt testata käytännössä Etelä-Suomessa yhteistyössä HUSin ja terveyskeskusten kanssa. Koejaksolla arvioidaan, miten geenitiedon käyttö vaikuttaa seulontaprosessiin ja voidaanko sen avulla kohdentaa erikoissairaanhoidon resursseja tehokkaammin niille, jotka tarvitsevat tiheämpää seurantaa.

Glaukooma on yksi merkittävimmistä näkövammaisuutta aiheuttavista sairauksista maailmanlaajuisesti. Sairaudelle on tyypillistä näköhermon vaurioituminen, ja usein se etenee alkuvaiheessa oireettomasti, jolloin varhainen diagnosointi on hoidon onnistumisen kannalta kriittistä.

Hankkeen tavoitteena on selvittää, soveltuuko monitekijäinen geeniriskiperusteinen seulonta osaksi julkista terveydenhuoltoa. Mikäli malli osoittautuu toimivaksi, se voi tulevaisuudessa muuttaa tapaa, jolla silmäsairauksien riskiä arvioidaan ja seurataan Suomessa.