EU:n tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteet tulivat voimaan

Euroopan unionin tekoälyasetus on tuonut mukanaan uusia säädöksiä, jotka velvoittavat organisaatioita kertomaan tekoälyn hyödyntämisestä tietyissä tilanteissa. Asetuksen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että kuluttajat tietävät, milloin he ovat vuorovaikutuksessa koneellisen järjestelmän kanssa.

Tiedotteen mukaan keskeisimpiä vaatimuksia on ilmoitusvelvollisuus tekoälypohjaisten chattibottien käytöstä. Käyttäjälle on tehtävä selväksi, että hän keskustelee tekoälyn eikä ihmisen kanssa. Velvoite koskee myös tekoälyllä luotua tai muokattua kuva-, ääni- tai videosisältöä, joka muistuttaa aitoja henkilöitä tai tapahtumia.

Asetuksessa määritellään myös poikkeuksia ilmoitusvelvollisuuteen. Mikäli tekoälyä käytetään ainoastaan teknisenä apuna, kuten tekstin oikolukuun tai kuvien laadun parantamiseen ilman, että sisällön merkitys muuttuu, erillistä mainintaa ei välttämättä tarvita. Myös tietyt viranomaistoiminnot ja rikostutkinta voivat olla vapautettuja osasta avoimuusvaatimuksia.

Sääntely porrastuu tekoälyjärjestelmien riskitason mukaan. Korkean riskin järjestelmille asetetaan tiukempia vaatimuksia kuin matalan riskin sovelluksille. Uudet avoimuusvelvoitteet koskevat laajasti eri toimialoja markkinoinnista julkishallintoon, ja niiden noudattamatta jättämisestä voi seurata huomattavia sakkoja.

Yritysten on nyt arvioitava käytössään olevat tekoälytyökalut ja päivitettävä palveluprosessinsa vastaamaan sääntelyä. Säädösten myötä EU pyrkii luomaan yhtenäiset pelisäännöt tekoälyn eettiselle ja turvalliselle käytölle jäsenmaissa.