EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja päästökauppaan ja rahoituskehykseen
EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina Suomen kantoja EU:n tulevaan rahoituskehykseen, päästökaupan uudistamiseen sekä sähkön hintaa koskeviin säädösehdotuksiin. Kokouksessa käsiteltiin myös lokakuun oikeus- ja sisäasioiden neuvoston asialistaa, jossa korostuvat turvallisuus ja muuttoliike.
EU-ministerivaliokunta sai kokouksessaan tilannekatsauksen Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta. Suunnitelma kytkeytyy EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen vuosille 2028–2034. Uudistuksessa jäsenvaltioiden määrärahat on tarkoitus koota yhteen kumppanuusrahastoon, minkä tiedotteessa arvioidaan yksinkertaistavan rakenteita ja lisäävän rahoituksen joustavuutta.
Valiokunta linjasi Suomen kantoja myös päästökauppadirektiivin muuttamiseen. Euroopan komission ehdotuksella pyritään saavuttamaan vuodelle 2040 asetettu 90 prosentin nettopäästövähennystavoite. Uudistus laajentaisi päästökaupan soveltamisalaa muun muassa jätteenpolttoon ja pienempiin meriliikenteen aluksiin. Päästöoikeuksien määrää on tarkoitus vähentää aiempaa hitaammin markkinoiden ennustettavuuden varmistamiseksi.
Energian hintojen hillitsemiseksi valiokunta käsitteli EU:n sähköistämissuunnitelmaa ja sähköverkkomaksuja koskevan asetuksen muuttamista. Tavoitteena on vähentää unionin riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista ja vahvistaa energiaomavaraisuutta. Suomen tarkemmat kannat sähkömarkkina-asetukseen ja päästökauppaan tulevat julkisiksi valtioneuvoston istuntokäsittelyn jälkeen.
Kokouksessa valmisteltiin myös lokakuun alussa järjestettävää oikeus- ja sisäasioiden neuvostoa. Sisäministerien on määrä keskustella muun muassa Schengen-alueen tilanteesta, huumausainerikollisuuden torjunnasta sekä geopoliittisen tilanteen vaikutuksista sisäiseen turvallisuuteen. Oikeusministerit puolestaan käsittelevät Venäjän hyökkäyssodan sotarikosten seurauksia sekä journalistien suojelua.