EU ehdottaa uusia sääntöjä digitaaliseen kuluttajansuojaan
Euroopan komissio ehdottaa uutta digitaalisen oikeudenmukaisuuden säädöstä, joka toisi tiukempia sääntöjä verkossa toimiville yrityksille. Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi ehdotuksen lisäävän merkittävästi yritysten kustannuksia, vaikka se samalla vahvistaa unioninlaajuista valvontaa.
Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa uudeksi digitaalisen oikeudenmukaisuuden säädökseksi (Digital Fairness Act) sekä kuluttajansuojan valvontayhteistyötä koskevan asetuksen uudistamiseksi. Ehdotus korvaa aiemman, vuodelta 2005 peräisin olevan direktiivin sopimattomista kaupallisista menettelyistä. Uusi asetus tuo mukanaan sääntelyä muun muassa vaikuttajamarkkinointiin, verkkokäyttöliittymien suunnitteluun ja pelien virtuaalivaluuttoihin.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK suhtautuu ehdotukseen kriittisesti ja huomauttaa, että uudet velvoitteet lisäävät yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Komission omien arvioiden mukaan asetuksesta aiheutuu yrityksille noin 1,2 miljardin euron vuotuiset kustannukset. EK:n johtaja Juho Mäki-Lohiluoma kritisoi tiedotteessa hankkeen nimeämistä yksinkertaistamisohjelmaksi, sillä säädös tuo mukanaan muun muassa kieltolistan verkkokäyttöliittymien käytännöistä, jota komissio voisi laajentaa ilman normaalia lainsäädäntöprosessia.
EK pitää kuitenkin myönteisenä esityksen osaa, joka vahvistaa kuluttajansuojan valvontaa. Komissio esittää itselleen suoraa toimivaltaa unioninlaajuisissa rikkomuksissa, mikäli kansallisten viranomaisten yhteistyö ei riitä. Mäki-Lohiluoman mukaan komission suora valvonta on oikea ratkaisu, sillä se tasoittaa kilpailuasetelmaa eurooppalaisten yritysten ja EU:n ulkopuolisten verkkokauppa-alustojen välillä.
Järjestö painottaa, että jatkokäsittelyssä komission oikeutta muuttaa sääntöjä itsenäisesti on rajattava oikeusvarmuuden takaamiseksi. EK:n asiantuntija Oona Juonala muistuttaa, että Suomen kuluttaja-asiamiehen neuvottelevan valvontamallin säilyttäminen on tärkeää kotimaisille yrityksille. Seuraavaksi säädösehdotus siirtyy Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn.