Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes-tutkimuskeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin elinikäisen liikkumisen vaikutusta aivoterveyteen. Tulosten mukaan lapsuudesta asti jatkunut fyysinen aktiivisuus on yhteydessä kognitiivisten toimintojen hitaampaan heikkenemiseen keski-iässä. Erityisesti tiedonkäsittely ja tarkkaavaisuuden ylläpito näyttivät hyötyvän liikkumisesta.

Tutkijoiden mukaan vaikutus vastasi miehillä ja naisilla arviolta kolmen vuoden etua tiedonkäsittelyssä. Miehillä aktiivinen elämäntapa oli yhteydessä myös työmuistin vähäisempään heikkenemiseen. Kognitiivisella toiminnalla tarkoitetaan aivojen kykyä vastaanottaa, käsitellä ja tallentaa tietoa.

Tutkimus perustuu poikkeuksellisen pitkään seurantaan, joka kesti noin 40 vuotta. Aineistona käytettiin Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, johon osallistui noin 1 300 henkilöä. Koehenkilöiden liikkumista seurattiin vuosina 1980–2018, ja heidän kognitiivista suoriutumistaan mitattiin kahteen otteeseen vuosina 2011 ja 2018.

Vanhempi tutkija Heidi Syväojan mukaan kognitiivisen toimintakyvyn muutokset voivat alkaa jo keski-iässä, minkä vuoksi ennaltaehkäisevien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää. Tiedotteen mukaan tutkimus antaa uutta tietoa erityisesti elinikäisen liikkumisen merkityksestä, josta on tähän asti ollut saatavilla vain vähän pitkittäistutkimustietoa.

Tulokset on julkaistu Medicine & Science in Sports & Exercise -tiedelehdessä. Tutkimusryhmään kuului asiantuntijoita useista suomalaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Tutkijat korostavat, että liikkumisen mahdollistaminen elämän eri vaiheissa on keskeistä kognitiivisesti terveiden elinvuosien edistämiseksi.