Eläinrekisterien valvonta kytkeytyy ruokaturvaan ja tautien seurantaan

EU-lainsäädäntö asettaa vaatimukset eläinten tunnistamiselle ja rekisteröinnille, eikä Suomi voi vaatia vähemmän kuin mitä unionin säädökset edellyttävät. Viranomaisen mukaan valvonnalla pyritään varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuus, eläintautien hallinta ja eläinten hyvinvointi.

Rekisteritietojen ylläpito on eläintenpitäjän vastuulla. Ajantasaiset tiedot ovat kriittisiä esimerkiksi tartuntatautien seurannassa. Jos elintarvikkeista, kuten kananmunista, löytyy salmonellaa, leiman perusteella voidaan jäljittää tuotantopaikka rekisteritietojen avulla. Myös vakavien eläintautien puhjetessa viranomaisten on tiedettävä nopeasti eläinten sijainnit ja siirrot mahdollisten tartuntaketjujen katkaisemiseksi.

Valvonnan kohdentamisessa hyödynnetään riskinarviointia. Rekisterimerkintöjen puutteet tai tavallista suurempi kuolleisuus voivat viitata ongelmiin eläinten pidossa tai omistajan jaksamisessa. Tällöin valvonta suunnataan kohteisiin, joissa elinolosuhteiden tarkastaminen on perustelluinta. Pieni osa valvonnasta kohdistuu tiloihin satunnaisotannalla.

Säädökset koskevat kaikkia eläintenpitäjiä riippumatta siitä, onko kyseessä elinkeinotoiminta vai harrastuspito. Viranomaiset perustelevat tätä sillä, että harraste-eläimiä voi päätyä tuotantotiloille tai teurastamojen kautta elintarvikeketjuun. Toisinaan harraste-eläinten bioturvallisuus voi olla heikompi kuin ammattimaisilla tiloilla, mikä lisää taudinlevityksen riskiä ihmisiin tai muihin eläimiin.

Viranomaiset painottavat, ettei valvonnan tarkoituksena ole lisätä byrokratiaa. Tavoitteena on varmistaa, että tietojärjestelmät palvelevat tarkoitustaan häiriötilanteissa. Eläintenpitäjiä ohjeistetaan huolehtimaan omien yhteystietojensa ja pitopaikkatietojensa ajantasaisuudesta rekistereissä.