Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut ratkaisunsa Suomea koskevassa maankäyttökiistassa. Tuomioistuin hylkäsi yksimielisesti valituksen, jossa maanomistajat arvostelivat kunnan toteuttaman maa-alueen lunastuksen perusteita ja maksettuja korvauksia. EIT:n mukaan valitus oli ilmeisen perusteeton.

Tapaus sai alkunsa, kun kunnalle myönnettiin lunastuslupa valittajien omistamaan maa-alueeseen teiden ja muun infrastruktuurin rakentamista varten. Valittajat katsoivat, ettei hanke ollut yleisen edun mukainen ja että lunastuskorvaus oli määritetty liian alhaiseksi. Kotimaiset oikeusasteet, mukaan lukien hallinto-oikeus ja maaoikeus, olivat aiemmin hylänneet valittajien vaatimukset.

EIT katsoi päätöksessään, että lunastus perustui lakiin ja palveli selkeää yleistä etua. Tuomioistuimen mukaan mikään ei viitannut siihen, etteikö kunnalla olisi ollut aikomusta toteuttaa alueen kehitystavoitteita kohtuullisessa ajassa. Päätöksen mukaan asiassa saavutettiin oikeudenmukainen tasapaino yksilön omaisuudensuojan ja yhteiskunnallisen tarpeen välillä.

Tuomioistuin totesi myös, etteivät kansalliset päätökset tukeneet väitettä korvauksen kohtuuttomuudesta. EIT:n mukaan viranomaisten harkintavaltaa ei ollut käytetty väärin korvauksen määrää vahvistettaessa. Asia ratkaistiin suoraan aiempaan oikeuskäytäntöön nojaten, eikä tuomioistuin katsonut tarpeelliseksi pyytää erillistä vastinetta Suomen hallitukselta.

Ulkoministeriön mukaan päätös vahvistaa, että toteutettu lunastusprosessi noudatti Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuudensuojaa koskevia artikloja. Ratkaisu on lopullinen.