Eduskunta hyväksyi muutoksia vuosilomalakiin ja lakkautti työelämän viranomaisia
Eduskunta on hyväksynyt kaksi merkittävää työelämään vaikuttavaa lakimuutosta. Päätökset koskevat vuosilomalain säästövapaiden määräytymistä sekä työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona 7. lokakuuta hallituksen esityksen vuosilomalain muuttamisesta äänin 109–53. Jatkossa työntekijällä ei ole enää yksipuolista oikeutta päättää säästövapaan ajankohdasta, mikäli työnantajan kanssa ei päästä sopimukseen. Lakimuutoksen taustalla on tarve helpottaa työvoiman hallintaa erityisesti sesonkiluonteisilla aloilla ja paikoissa, joissa henkilöstön vähimmäismäärälle on asetettu tiukkoja vaatimuksia.
Uusi sääntely on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2027. Lakiin sisältyy siirtymäsäännöksiä, joiden nojalla ennen lain voimaantuloa sovitut säästövapaat pidetään aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
Toisessa äänestyksessä eduskunta hyväksyi äänin 108–53 työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamisen. Hallituksen mukaan muutoksella tavoitellaan valtionhallinnon toimintamenojen säästöjä ja valvontatehtävien tehostamista. Vuonna 1946 perustettu työneuvosto on antanut lausuntoja keskeisten työelämän lakien soveltamisesta.
Lakkautettavien viranomaisten tehtävät siirretään muiden organisaatioiden hoidettavaksi. Yhteistoimintalainsäädännön valvonta siirtyy työsuojeluviranomaiselle, kun taas henkilöstörahastojen valvonta ja rekisterin ylläpito siirtyvät Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH).
Yhteistoiminta-asiamies on toiminut työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä vuodesta 2010 lähtien. Sen tehtäviin on kuulunut neuvonnan ja valvonnan lisäksi työnantajien ja työntekijöiden välisen yhteistyön edistäminen. Uudistuksen myötä nämä itsenäiset viranomaistoiminnot sulautetaan osaksi laajempaa viranomaiskenttää.