Eduskunta hyväksyi asuntojen lyhytvuokrausta koskevan lakimuutoksen
Eduskunta on hyväksynyt rakentamislain muutoksen, joka sallii asunnon lyhytvuokrauksen 90 vuorokauden ajan vuodessa ilman erillistä lupaa. Uusi sääntely antaa kunnille oikeuden säätää aikarajasta paikallisesti.

Eduskunnan tekemä päätös selkeyttää vuosia jatkunutta epävarmuutta lyhytvuokrauksen sääntelystä. Uuden lain myötä asunnon omistaja voi jatkossa tarjota huoneistoaan lyhytkestoiseen majoituskäyttöön ilman erillistä rakennuslupaa, kunhan vuokrausaika ei ylitä 90 vuorokauden rajaa kalenterivuoden aikana.
Laki antaa kunnille mahdollisuuden poiketa tästä kansallisesta rajasta. Kunnat voivat päätöksellään joko pidentää tai lyhentää sallittua vuokrausaikaa paikallisten olosuhteiden ja asuntomarkkinoiden tilanteen mukaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi matkailupaikkakunnilla laajemman tarjonnan ja suurissa kaupungeissa tiukemman kontrollin.
Lakimuutos on herättänyt laajaa keskustelua erityisesti suurissa kaupungeissa ja taloyhtiöissä. Kriitikot ovat olleet huolissaan lyhytvuokrauksen vaikutuksista asumisrauhaan sekä vakituisen asumisen hintatason nousuun, kun taas toiminnan puolustajat korostavat omistusoikeutta ja lisätulojen merkitystä kotitalouksille.
Rakentamislain muutoksella pyritään yhdenmukaistamaan käytäntöjä eri puolilla Suomea. Aiemmin rajanveto ammattimaisen majoitustoiminnan ja satunnaisen vuokrauksen välillä on ollut epäselvä, mikä on johtanut useisiin oikeusprosesseihin ja erilaisiin tulkintoihin rakennusvalvonnoissa.
Sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että asuinhuoneistoja ei muuteta kokonaan hotellimaisiksi kohteiksi ilman asianmukaisia lupia. Mikäli 90 vuorokauden raja tai kunnan asettama raja ylittyy, toiminta katsotaan majoitusliiketoiminnaksi, joka edellyttää rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista.