Droonit lisäävät metsien boorilannoitusta ja laskevat kustannuksia
Metsien terveyslannoitukset ovat lisääntyneet Suomessa drooniteknologian kehityksen ja alentuneiden kustannusten seurauksena. Suomen metsäkeskuksen mukaan erityisesti boorilannoitusten määrä on kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden aikana.
Suomen metsäkeskukselle jätetyt tukihakemukset osoittavat, että terveyslannoituksista erityisesti boorilannoitus on kiinnostanut yksityisiä metsänomistajia kuluvan vuoden aikana. Boorilannoitusten osuus terveyslannoitustuesta on noussut yli 80 prosenttiin, kun aiempina vuosina osuus on ollut noin kaksi kolmasosaa.
Metsäkeskuksen metsänhoidon johtavan asiantuntijan Markku Remeksen mukaan tekninen kehitys on vauhdittanut kasvua. Droonien kantokyky on kasvanut ja lannoitevalmisteiden tarvittava määrä pinta-alaa kohden on pienentynyt. Tämä on nopeuttanut lannoitustyötä ja laskenut kustannuksia, mikä tekee menetelmästä houkuttelevamman.
Samalla lannoitustavoissa on tapahtunut muutos, sillä droonien käyttö on vähentänyt nestemäisen boorin osuutta. Tänä vuonna nestemäistä lannoitetta on käytetty enää viidessä prosentissa kohteista, kun viime vuonna osuus oli vielä 21 prosenttia. Droonien käyttö ei ole kuitenkaan vaikuttanut lannoitettavien kohteiden kokoon, vaan keskimääräinen pinta-ala on säilynyt noin 1,5 hehtaarissa.
Maantieteellisesti boorilannoitukset painottuvat vahvasti Itä- ja Keski-Suomeen. Peräti kolmasosa koko Suomen boorilannoituksista tehdään Pohjois-Savossa. Seuraavaksi eniten hakemuksia on tullut Pohjois-Karjalasta, Keski-Suomesta ja Etelä-Savosta. Uudellamaalla ja Pohjanmaalla lannoitusmäärät ovat jääneet alle 50 hehtaariin.
Metsäkeskuksen mukaan myös mäntymetsien kasvuhäiriöitä tunnistetaan nykyisin aiempaa paremmin. Ilmastonmuutos ja mäntyjen uudistusalan kasvu ovat lisänneet lannoitustarvetta, ja mäntymetsien osuus lannoitusalasta on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Tiedot perustuvat Metsäkeskuksen tammi-elokuussa 2026 vastaanottamiin tukihakemuksiin.