Bakun ilmastokokous päättyi laihaan sopuun rahoituksesta
Bakun ilmastokokous päättyi sunnuntaina kiistaiseen sopuun kehittyvien maiden ilmastorahoituksesta. Neuvotteluissa saavutettu 300 miljardin dollarin vuosittainen rahoituslupaus jäi kauas köyhimpien maiden tavoitteista.

Azerbaidžanin Bakussa järjestetty COP29-ilmastokokous päättyi sunnuntaina sopuun, jossa rikkaat maat sitoutuivat tarjoamaan kehittyville maille 300 miljardia dollaria vuosittaista ilmastorahoitusta vuoteen 2035 mennessä. Kokous yliaikaistui merkittävästi neuvottelujen ajauduttua umpikujaan rahoituksen määrästä ja jakoperusteista.
Kehittyvät maat ja saarivaltiot kritisoivat saavutettua sopimusta riittämättömäksi ja kuvailivat summaa loukkaukseksi. Alun perin kehittyvät maat tavoittelivat vähintään 1 300 miljardin dollarin suuruista rahoituspakettia vastatakseen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoihin ja siirtyäkseen puhtaaseen energiaan.
Neuvotteluilmapiiriä leimasivat syvät näkemyserot länsimaiden ja nousevien talouksien, kuten Kiinan, välillä. Kiina ja öljyntuottajamaat vastustivat vaatimuksia, joissa niitä olisi velvoitettu virallisesti osallistumaan rahoitustalkoisiin. Lopullisessa tekstissä Kiinan kaltaisia maita ainoastaan kannustetaan vapaaehtoisiin panostuksiin.
Kokouksen loppumetreillä monet kehittyvät maat marssivat ulos neuvotteluhuoneesta vastalauseena sille, miten pienten maiden ääntä kuultiin päätöksenteossa. Sopu syntyi lopulta vasta, kun neuvotteluja oli jatkettu lähes kaksi vuorokautta alkuperäisen aikataulun yli.
Kriitikoiden mukaan Bakun kokous osoitti YK-vetoisten ilmastoneuvottelujen jäykkyyden ja vaikeuden saavuttaa merkittäviä tuloksia tilanteessa, jossa geopoliittiset jännitteet ovat korkealla. Seuraava suuri ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Brasiliassa, jolloin maiden odotetaan päivittävän kansalliset päästötavoitteensa.