Asiantuntijat varoittavat: Osaamistason lasku uhkaa Suomen talouskasvua
Suomen Pankki ja yliopistot varoittavat osaamistason laskun vaikutuksista Suomen talouskasvuun. Asiantuntijoiden mukaan inhimillisen pääoman vahvistaminen vaatii merkittäviä investointeja koulutukseen, jotta Suomi pysyy muiden Pohjoismaiden tahdissa.

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Meri Obstbaumin mukaan inhimillinen pääoma eli osaava työvoima on pitkän aikavälin talouskasvun keskeinen ajuri. Suomen Pankin ennusteet viittaavat siihen, että ilman uusia panostuksia inhimillinen pääoma alkaa supistua 2040-luvulla, mikä voi kääntää talouskasvun negatiiviseksi.
Tilastot osoittavat Suomen jääneen jälkeen muista Pohjoismaista korkeakoulutettujen osuudessa. OECD-tilastojen mukaan 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus Suomessa on 38 prosenttia, kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa luku on yli 50 prosenttia. Obstbaumin mukaan ero on vaarallinen, sillä pienen maan kilpailukyky perustuu nimenomaan osaamiseen.
Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso korostaa, että pelkkä tutkintomäärien kasvattaminen ei riitä, vaan huomiota on kiinnitettävä osaamisen laatuun ja koulutuksen saavutettavuuteen. Yliopistot ovat lisänneet aloituspaikkoja 2020-luvulla lähes 7 000:lla, mutta hakupaine on edelleen kova. Erityisesti tuoreista ylioppilaista alle puolet saa korkeakoulupaikan.
Koulutustason nostamiseksi yliopistoissa etsitään keinoja houkutella aliedustettuja ryhmiä, kuten maahanmuuttotaustaisia henkilöitä ja ammatillisen väylän suorittaneita. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa on otettu käyttöön uusia hakuväyliä suomea toisena kielenä puhuville. Laakson mukaan myös uudenlaiset lyhyttutkinnot voisivat tukea akateemisten valmiuksien kehittymistä heti toisen asteen jälkeen.
Yliopistot toivovat päättäjiltä pitkäjänteisiä investointeja ja perusrahoituksen vahvistamista suhteessa opiskelijamääriin. Laakso muistuttaa, että lyhytjänteiset säästöt voivat vaarantaa tavoitteen osaamispääoman kasvattamisesta. Tiedotteen mukaan korkea koulutustaso korreloi vahvasti paitsi talouskasvun, myös yksilön työllistymisen ja hyvinvoinnin kanssa.