Suomen Kylät ry:n verkkosivuilla sekä Kasvatus & Aika -lehdessä julkaistussa puheenvuorossa tarkastellaan kouluverkon supistamisen vaikutuksia. Kirjoittajien, joihin kuuluu tutkijoita Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistoista, mukaan keskustelua hallitsevat säästöperusteet, vaikka taloudelliset hyödyt ovat usein jääneet saavuttamatta.

Puheenvuorossa viitataan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tietoihin, joiden mukaan perusopetuksen kustannukset eivät ole välttämättä olleet pienempiä niissä kunnissa, joissa kouluverkkoa on karsittu merkittävästi. Tiedotteen mukaan säästöjä syövät muun muassa kasvaneet koulukuljetusten kustannukset. Samalla lasten päivittäinen kuormitus pitkien koulumatkojen vuoksi lisääntyy.

Kirjoittajat korostavat kyläkoulujen merkitystä alueen elinvoimalle. Tutkimuksissa on havaittu yhteys koulujen lakkauttamisen ja maaseutualueiden heikkenevän vetovoiman välillä. Koulun sulkeminen voi tiedotteen mukaan kiihdyttää muuttotappiota, sillä koulu toimii usein kylän sosiaalisena keskuksena ja harrastusten mahdollistajana.

Väestöennusteiden mukaan peruskouluikäisten lasten määrä vähenee Suomessa noin 96 000 lapsella vuoteen 2032 mennessä. Tämä kehitys luo jatkuvaa painetta kouluverkon harventamiseen erityisesti maaseudulla. Kirjoittajien mukaan tilanne vaatii uudenlaisia ratkaisuja pelkkien lakkautuspäätösten sijaan.

Ratkaisuiksi puheenvuorossa esitetään muun muassa kuntien välistä yhteistyötä, digitaalisia opetusratkaisuja ja koulujen muuttamista monipalvelukeskuksiksi. Tällaisissa keskuksissa saman katon alle voitaisiin yhdistää opetuksen lisäksi esimerkiksi kirjasto- ja nuorisopalveluja. Lisäksi kirjoittajat ehdottavat lähikoululisän palauttamista ja maaseutuvaikutusten tarkempaa arviointia päätöksenteossa.