Metsäviestinnän asiantuntija Hannes Mäntyranta arvioi, että metsistä käytävä julkinen keskustelu on muuttunut yhä enemmän tunneperäiseksi ja puoluepolitisoituneeksi. Mäntyrannan mukaan 1990-luvulle asti keskustelua hallitsi metsäsektorin taloudellinen merkitys, mutta nykyisin painopiste on siirtynyt ympäristökysymyksiin ja ilmastopolitiikkaan.

Tiedotteen mukaan metsistä on tullut osa puolueiden identiteettiä, mikä vaikeuttaa metsäpolitiikan ennustettavuutta. Mäntyranta katsoo, että Euroopan unionin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on entisestään lisännyt vastakkainasettelua erityisesti hiilinieluihin liittyvissä kysymyksissä.

Mäntyranta huomauttaa, että suomalaisten perusosaaminen metsäasioissa on tutkimusten perusteella usein heikkoa, vaikka aiheesta esitetään vahvoja mielipiteitä. Esimerkiksi kysymykset metsien omistussuhteista tai hakkuumäärien suhteesta kasvuun tuottavat usein virheellisiä vastauksia. Tiedotteen mukaan monilla on mielikuva metsistä yhteisenä kansallisomaisuutena, vaikka päätösvalta kuuluu todellisuudessa yksityisille metsänomistajille.

Myös median rooli metsäkeskustelussa on Mäntyrannan mukaan muuttunut. Hän arvioi osan tiedotusvälineistä siirtyneen neutraalin tarkkailijan roolista osapuoleksi. Mäntyranta katsoo, että ympäristöjärjestöjen näkemyksiä tarkastellaan mediassa usein vähemmän kriittisesti kuin metsäalan toimijoiden viestejä.

Jatkossa metsäalan viestinnän on kyvittävä osoittamaan alan merkitys ihmisten arjessa uusien tuotteiden kautta. Mäntyrannan mukaan pelkät vientiluvut eivät enää riitä, vaan huomio on kiinnitettävä puupohjaisiin tekstiileihin, biokemikaaleihin ja muihin fossiilisia raaka-aineita korvaaviin tuotteisiin.