Koulutuksen arviointineuvosto korostaa, että koulutusjärjestelmän kehittäminen vaatii kattavaa ja riippumatonta arviointitietoa. Neuvoston mukaan ikäluokkien pieneneminen, alueellinen eriytyminen ja osaamistason nostaminen edellyttävät suunnitelmallista tiedonkeruuta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin saakka.

Tiedotteessa todetaan, että ilman järjestelmällistä arviointia koulutuksen rakenteelliset epäkohdat voivat jäädä piiloon. Arviointineuvosto katsoo, että tietopohjan on oltava pitkäjänteistä, jotta ohjaus ei perustuisi epätasaiseen tiedontuotantoon tai pistemäisiin ratkaisuihin.

Arviointineuvosto ottaa kantaa myös keskusteluun osaamisen mittaamisesta. Neuvosto ei pidä kansallisten, yksilötasolla vertailevien kokeiden käyttöönottoa kannatettavana. Sen sijaan se painottaa laaja-alaista arviointitietoa, joka tukee päätöksentekoa ja pedagogista kehittämistä ilman oppilaiden keskinäistä vertailua.

Riippumattomuus nähdään tiedotteessa keskeisenä tekijänä arvioinnin uskottavuudelle. Neuvoston mukaan arviointitoiminta on pidettävä erillään päätöksenteosta ja arvioitavista tahoista, jotta myös poliittisesti herkkiä havaintoja voidaan tuoda esiin.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) vastaa Suomessa koulutusjärjestelmän ulkoisesta arvioinnista. Karvin yhteydessä toimiva arviointineuvosto laatii muun muassa nelivuotisen kansallisen arviointisuunnitelman. Nykyisen neuvoston toimikausi päättyy toukokuussa 2026.