Yritykset
Anonyymi rekrytointi yleistyy – osaaminen nousee keskiöön Janakkalassa
Anonyymi rekrytointi on yleistymässä suomalaisilla työmarkkinoilla, kun työnantajat pyrkivät korostamaan osaamista ja vähentämään ennakkoluulojen vaikutusta valintoihin. Erityisesti julkinen sektori on ottanut käyttöön menetelmiä, joissa hakijan nimi, ikä ja tausta piilotetaan hakuprosessin alkuvaiheessa.

Anonyymissa rekrytoinnissa hakijan tunnistetiedot, kuten nimi, sukupuoli, ikä ja asuinpaikka, piilotetaan hakuprosessin alkuvaiheessa. Ura- ja työhakupalveluita tarjoavan Coollan valmennusvastaava Emilia Sorajoen mukaan menetelmän tavoitteena on varmistaa, että valinnat perustuvat pelkästään osaamiseen. Samalla pyritään ehkäisemään tiedostamatonta syrjintää ja suosimaan monimuotoisuutta työyhteisöissä.
Kanta-Hämeessä sijaitseva Janakkalan kunta on yksi menetelmää laajasti hyödyntävistä työnantajista. Kunta aloitti kokeilut vuonna 2019 ja siirtyi käyttämään anonyymia rekrytointia kaikissa hauissaan vuonna 2023. Janakkalan hallinto- ja henkilöstöjohtaja Maija Nivalan mukaan kokemukset ovat olleet myönteisiä, ja hakemusten lukeminen keskittyy nyt aiempaa selkeämmin hakijan kokemukseen.
Käytännössä rekrytointijärjestelmät voivat poistaa tunnistetiedot automaattisesti yhdellä painalluksella. Tiedot palautetaan näkyviin vasta, kun hakijoita kutsutaan haastatteluihin. Sorajoki muistuttaa tiedotteessa, että hakijoiden kannattaa välttää henkilökohtaisten tietojen, kuten perhesuhteiden tai iän, kertomista hakemusten vapaissa tekstikentissä.
Janakkalassa havaitut muutokset rekrytoinneissa ovat olleet maltillisia mutta suuntaa-antavia. Uusien työntekijöiden keski-ikä on hieman noussut, ja jotkut hakijat ovat kertoneet päässeensä haastatteluun ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Nivalan mukaan menetelmä on saanut kiitosta myös hakijoilta, ja osa on hakeutunut kunnalle nimenomaan anonyymin prosessin vuoksi.
Vaikka anonyymi rekrytointi poistaa tunnistetiedot paperivaiheessa, kriitikot huomauttavat, että anonyymiys päättyy haastatteluun. Toisaalta menetelmän puolustajat uskovat, että haastatteluun pääseminen antaa epätyypillisille hakijoille mahdollisuuden vakuuttaa työnantaja osaamisellaan kasvotusten, mikä saattaisi jäädä toteutumatta perinteisessä karsinnassa.