Ammattiyhdistysliikkeen solidaarisuusjärjestö SASK täyttää 40 vuotta
Suomalainen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöjärjestö SASK juhlii 40-vuotistaivaltaan kansainvälisenä kunnon työn päivänä. Järjestön toiminta on laajentunut Etelä-Afrikan rotusorron vastaisesta taistelusta maailmanlaajuiseksi työelämän ihmisoikeuksien puolustamiseksi.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Järjestö perustettiin vuonna 1986 koordinoimaan suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyötä ja edistämään työntekijöiden oikeuksia globaalisti. Järjestön historian merkittävimpiin saavutuksiin kuuluvat muun muassa Etelä-Afrikan apartheidin vastainen toiminta sekä äitiysvapaiden pidentäminen Filippiineillä.
SASKin toiminnan painopiste on työntekijöiden järjestäytymisvapauden ja ihmisoikeuksien tukemisessa. SAK:n kansainvälisten asioiden päällikön Pekka Ristelän mukaan työelämän ihmisoikeuksien edistäminen on edelleen ajankohtaista, sillä vaikka edistystä on tapahtunut, hyökkäykset työntekijöiden oikeuksia vastaan ovat samalla koventuneet. Ristelän mukaan saavutetut oikeudet vaativat jatkuvaa puolustamista.
Järjestön tuoreimpiin onnistumisiin lukeutuu Indonesian uusi kotitaloustyöntekijöitä koskeva laki, joka hyväksyttiin yli 20 vuoden vaikuttamistyön jälkeen. Laki tuo virallisen työntekijän aseman, palkkaoikeuden ja sosiaaliturvan noin 4,2 miljoonalle ihmiselle. Vastaavia edistysaskelia on saavutettu myös Kolumbiassa ja Nepalissa, missä ay-liike on ollut mukana kehittämässä sosiaaliturvaa ja demokratiaa.
Tulevaisuutta varjostavat kuitenkin merkittävät rahoitusleikkaukset. SASK joutui alkuvuodesta supistamaan toimintaansa valtion kehitysyhteistyömäärärahojen vähenemisen vuoksi. Toiminnanjohtaja Juska Kiviojan mukaan järjestö on joutunut karsimaan hankkeitaan ja toimintamaitaan sekä supistamaan kotimaan toimintoja. Järjestö etsii parhaillaan uusia rahoituslähteitä toimintansa turvaamiseksi.
SASKin jäsenistöön kuuluu tällä hetkellä 37 suomalaista järjestöä, mukaan lukien keskusjärjestöt SAK ja STTK. Rahoitus muodostuu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista, ammattiliittojen tuesta ja yksityisistä lahjoituksista. Ristelä painottaa, että vapaa kansalaisyhteiskunta ja vahva globaali ay-liike ovat välttämättömiä vastavoimia autoritaarisuuden kasvulle ja kansainvälisten normien murenemiselle.