Alustatyödirektiivin valmistelu etenee eriävien mielipiteiden saattelemana
Alustatyödirektiivin kansallinen toimeenpano on edennyt lausuntokierrokselle, mutta palkansaajajärjestöt ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä valmisteltuun malliin. STTK ja SAK jättivät mietintöön eriävän mielipiteen, koska ne katsovat esityksen jäävän tavoitteistaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksen, jolla EU:n alustatyödirektiivi viedään osaksi Suomen lainsäädäntöä. Ehdotus etenee seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka jälkeen hallitus tekee lopullisen esityksen eduskunnalle.
Palkansaajajärjestöt SAK ja STTK jättivät työryhmän mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen. Järjestöjen mukaan ehdotus ei toteuta direktiivin tavoitetta riittävän tehokkaasti, eikä se poista nykyisiä ongelmia työntekijöiden oikeudellisen aseman määrittelyssä.
Direktiivin tavoitteena on selventää, milloin alustan kautta työtä tekevä henkilö katsotaan työsuhteiseksi työntekijäksi ja milloin itsenäiseksi yrittäjäksi. Järjestöt arvioivat, että nyt luotu kansallinen malli jättää tulkinnanvaraa, joka saattaa johtaa oikeusprosessien jatkumiseen ja epävarmuuteen työmarkkinoilla.
Työryhmässä vastaavasti työnantajapuolta edustavat tahot ovat korostaneet sopimusvapauden ja yrittäjyyden merkitystä alustataloudessa. Direktiivin täytäntöönpanon takaraja on vuonna 2026, johon mennessä jäsenmaiden on saatettava säädökset voimaan. Sukupolvenvaihdos alustatalouden sääntelyssä on herättänyt laajaa keskustelua koko Euroopan unionin alueella.