Alkuperäiskansojen edustus jäi vaille pysyvää ratkaisua biodiversiteettikokouksessa

YK:n biodiversiteettisopimuksen COP17-kokouksessa on hyväksytty uuden SB8J-toimielimen toimintatavat. Toimielin on perustettu toimeenpanemaan sopimuksen artiklaa 8(j), joka käsittelee alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteistä tietoa sekä niiden osallistumista luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Kokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun siitä, miten alkuperäiskansojen edustus toimielimessä järjestetään pysyvästi. Ratkaisuna päätettiin perustaa väliaikainen Friends of Bureau -ryhmä, joka tukee puheenjohtajistoa jokaisessa kokouksessa. Suomen Saamelaiskäräjät on ilmaissut tyytymättömyytensä ratkaisuun ja olisi toivonut pysyvää mallia, joka vahvistaisi alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven mukaan valittu väliaikaismekanismi on epäselvä sen suhteen, miten se varmistaa alkuperäiskansojen osallisuuden. Erityistä huolta herättää seitsemän sosiokulttuurisen alueen järjestelmän toteutuminen. Järjestelmä on alkuperäiskansojen kehittämä malli, jolla ne valitsevat omat edustajansa ilman valtioiden muodostamia alueryhmiä.

Näkkäläjärvi korostaa tiedotteessa, että arktisen alueen, kuten saamelaisten ja inuiittien, edustusta ei saa jättää valtioiden muodostamien laajempien ryhmien varaan. Hänen mukaansa arktista luontoa koskevaa perinteistä tietoa ei voida korvata muiden alueiden tiedolla. Saamelaiskäräjät painottaa, ettei alkuperäiskansojen erityistä asemaa saa heikentää yhdistämällä niiden edustusta muihin ryhmiin.

Vaikka lopullista sopua edustuksesta ei syntynyt, Saamelaiskäräjät kiitti Suomen valtuuskuntaa ja ympäristöministeri Sari Multalaa alkuperäiskansojen oikeuksien puolustamisesta neuvotteluissa. Keskusteluja edustuksen tarkasta rakenteesta on tarkoitus jatkaa seuraavan osapuolikokouksen valmistelujen yhteydessä.

COP17-kokous järjestettiin Armenian Jerevanissa 19.–30. lokakuuta. Saamelaiskäräjät osallistui neuvotteluihin osana Suomen virallista valtuuskuntaa.