ADHD-diagnoosi on yhteydessä nuorempana saatuihin esikoisiin
ADHD-diagnoosin saaneet henkilöt tulevat vanhemmiksi keskimäärin muuta väestöä nuorempina. Toisaalta diagnoosin saaneilla lapsettomuus on yleisempää kuin muilla, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ADHD-diagnoosin saaneiden henkilöiden perheenperustamiseen liittyy tilastollisesti merkittäviä eroja muuhun väestöön verrattuna. Diagnoosin saaneet saavat ensimmäisen lapsensa keskimääräistä useammin nuorena aikuisena, mutta kynnys ensimmäisen lapsen saamiseen nousee iän myötä.
Tutkimusaineisto osoittaa, että myöhemmällä aikuisiällä ADHD-diagnoosin saaneiden todennäköisyys tulla vanhemmaksi ensimmäistä kertaa on pienempi kuin vertailuryhmällä. Kokonaisuudessaan ADHD-diagnoosin saaneet henkilöt jäävät muita useammin lapsettomiksi koko elämänsä aikana.
Havainnot perustuvat laajaan rekisteritutkimukseen, jossa seurattiin diagnoosien ja lapsiluvun välistä yhteyttä. Tulokset viittaavat siihen, että ADHD:lla on yhteys elämän siirtymävaiheiden ajoitukseen ja perhesuunnitteluun.
Asiantuntijoiden mukaan erot voivat selittyä useilla eri tekijöillä, kuten ADHD-oireiden vaikutuksella impulssikontrolliin tai haasteilla vakaiden parisuhteiden muodostamisessa myöhemmällä iällä. Diagnoosiin liittyvät elämänhallinnan haasteet voivat myös vaikuttaa päätökseen hankkia lapsia.
Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia siihen, miten neuropsykiatriset piirteet heijastuvat yhteiskunnalliseen kehitykseen ja väestön uusiutumiseen. Lisätutkimusta tarvitaan vielä tarkempien syy-seuraussuhteiden ja sosiaalisten tekijöiden vaikutuksen selvittämiseksi.