Tutkimuksessa tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden ja nuorten aikuisten aivoinfarktien välistä yhteyttä. Tulosten mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus eli liikkumattomuus oli merkittävä riskitekijä, mutta vastaava yhteys havaittiin myös fyysisen rasituksen toisessa ääripäässä.

Erittäin raskas liikunta, jota kuvailtiin korkean intensiteetin urheiluksi, oli yhteydessä aivoinfarktin riskiin erityisesti niillä potilailla, joiden sairastumiselle ei löytynyt tavanomaista selittävää tekijää. Tiedotteen mukaan ilmiö korostui potilailla, joilta puuttuivat perinteiset verisuonisairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine tai diabetes.

Tutkijaryhmän mukaan optimaalinen liikuntamäärä aivoterveyden kannalta sijoittuu näiden ääripäiden välille. Kohtuullinen, säännöllinen liikunta suojaa aivoverenkiertohäiriöiltä, kun taas poikkeuksellisen kova fyysinen rasitus voi joissakin tapauksissa toimia infarktin laukaisevana tekijänä.

Tutkimus on osa laajempaa kansainvälistä yhteistyötä, jossa selvitetään nuorten aikuisten aivoinfarkteja. Tutkijat painottavat, että vaikka äärimmäinen rasitus havaittiin riskitekijäksi, liikkumattomuus on edelleen merkittävämpi kansanterveydellinen ongelma aivoinfarktien taustalla.

HUSin mukaan tulokset auttavat ymmärtämään paremmin niitä aivoinfarkteja, joiden syy on aiemmin jäänyt epäselväksi. Jatkossa on tarkoitus selvittää tarkemmin mekanismia, jolla erittäin raskas rasitus vaikuttaa verisuonistoon nuorilla aikuisilla.