Äärilämpötilat ovat vaarallisimpia huono-osaisille ja sairaille
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan äärilämpötilat aiheuttavat merkittävän terveysriskin erityisesti sosiaalisesti huono-osaisille ja sairauden kanssa kamppaileville. Tutkimus paljastaa, että sosioekonomiset tekijät kytkeytyvät tiiviisti sääilmiöiden aiheuttamaan kuolleisuuteen Suomessa.
Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama tutkimus osoittaa, että sekä kovat helteet että poikkeukselliset pakkasjaksot lisäävät kuolleisuutta erityisesti tiettyjen riskiryhmien keskuudessa. Tutkijoiden mukaan suurin vaara kohdistuu ihmisiin, joilla on jokin vakava perussairaus ja jotka kärsivät samanaikaisesti sosiaalisesta huono-osaisuudesta.
Tutkimuksessa havaittiin, että vähävaraisuus, työttömyys ja yksinasuminen voimistavat äärilämpötilojen terveysvaikutuksia. Erityisen alttiita ovat mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät henkilöt sekä ne, joilla on kroonisia sydän- tai hengityselinsairauksia. Huono-osaisuus voi rajoittaa yksilön mahdollisuuksia suojautua säältä esimerkiksi asunnon viilennyksen tai riittävän lämmityksen avulla.
Tulokset viittaavat siihen, että pelkkä lääketieteellinen riskinarviointi ei riitä tunnistamaan kaikkia vaarassa olevia. Sosioekonominen asema vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin ihminen kykenee mukauttamaan elinolosuhteitaan sään ääri-ilmiöiden aikana. Tutkijat painottavat, että terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö on avainasemassa haavoittuvimpien ryhmien suojelemisessa.
Tutkimusaineistona käytettiin laajaa rekisteriaineistoa suomalaisten kuolinsyistä ja sosioekonomisesta taustasta usean vuosikymmenen ajalta. Tulokset julkaistiin tilanteessa, jossa ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä myös Suomessa. Tutkijoiden mukaan kaupunkisuunnittelussa ja sosiaaliturvassa tulisi huomioida entistä paremmin lämpötilavaihteluiden aiheuttamat terveysriskit.