Äänekosken kaupunki on ottanut käyttöön toimintatavan, jossa purkumateriaaleja, kuten betonimursketta, hyödynnetään kaupungin omissa infrahankkeissa. Aihetta käsiteltiin Leppävedellä järjestetyssä kiertotaloustapahtumassa, johon osallistui noin sata asiantuntijaa kunnista, oppilaitoksista ja rakennusalan yrityksistä.

Äänekosken kaupungin mukaan tavoitteena on purkaa poistuvat rakennukset niin, että materiaalit saadaan kiertoon mahdollisimman tehokkaasti. Kaupungin yhdyskuntainsinööri Antti Hakkarainen totesi paneelikeskustelussa, että betonimurske soveltuu ominaisuuksiltaan luonnonkiviaineksen korvaajaksi esimerkiksi täyttökohteissa, joissa vaaditaan suurta kantavuutta.

Kiertotalouden edistämistä on helpottanut betonimursketta koskeva EEJ-sääntely (ei enää jätettä). Tiedotteen mukaan sääntely ja materiaalin paikallinen käsittely vähentävät kuljetuskustannuksia, päästöjä sekä luonnonkiviaineksen tarvetta. Murskattu betoni kykenee myös sitomaan osan sementin valmistuksessa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä.

Julkisten rakennusten korjausvelan kasvu ja purkukohteiden lisääntyminen tuovat kunnille tulevina vuosina aiempaa enemmän purkumateriaalia. Kaupunkirakennepäällikkö Riitta Ilmasti kertoo, että kuntien välistä yhteistyötä ja yhteisiä kiertotalousmalleja kehitetään parhaillaan keskisuomalaisten toimijoiden kesken.

Kiertotalousratkaisut ovat osa Äänekosken kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin mukaan materiaalien tehokas hyötykäyttö tukee strategisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita.